Ritzferal

Ritzferal alias Tane on jo 1,5 kk ikäinen. Tane on todellinen pikku hurmuri. Kaikille tammoille hirnutaan jo, tietenkin! Tämä ilkikurinen veijari on osoittautunut todella mukavaksi hevosen aluksi. Rakenne on korrekti ja liikkeet erittäin ilmavat ja tahdikkaat. En totta puhuen osannut edes unelmoida tällaisesta liitokaviosta! Tane on myös erittäin ryhdikäs, se jos mikä saa pikku kaverin näyttämään tyylikkäältä. Rakas ukkoseni kielsi jäyhään kainuulaiseen (ja nyttemmin ehkä jo vähän savolaiseenkin) tapaansa minua "kehumasta aina niin paljon", mutta nyt jos koskaan oli ihan pakko!

Kaikki tämän postauksen kuvat otin heinäkuun alkupäivinä. Ensimmäisen kuvan taustalla Kallioharjun ratsutilan belgialaiset "tädit" ihastelevat Tanea.

Arpajaisvoittoja ja Siiriäistä

Tässäpä kauniit korvikset, jotka olen ristinyt Rypäleiksi (Elisa voi korjata, jos niillä on jo joku nimi edellisestä elämästä). Nämä ovat siis Elisan tekemät ja minun ihastelemat ja sittemmin voittamat Elisan taannoisista arpajaisista. Hienot ovat!

Arpajaisvoittoni sisälsi myös nämä helmet, joista sain otettua vain kehnoja kuvia. Toivottavasti valmiissa töissä pääsevät sitten nämäkin kaunokaiset paremmin esille. Voittoon kuului myös karkkipussi, mutta koskapa avasin ihanaisen paketin rakkaan aviomieheni läsnäollessa, katosivat karkit parempiin suihin hyvin nopsaan... Mutta sen minkä kerkesin maistaa, niin hyviä olivat! Kiitos Elisa!

Kuvassa Siirin tämän aamun tunnelmia. Hoitolaukun sisältö piti näemmä tarkistaa. Ja ilmeisesti sisältö myös miellytti. Tämän päätelmän tein ah niin iloisesta virneestä pikku tyttösen naamalla.

Siiri on aloittanut viime viikkoina myös pottailun varsin hienosti! Pari kertaa päivässä saadaan kakka pyydystettyä pottaan ja joskus pissakin. Ihan mielellään Siiriäinen istuskelee potalla, ihan jopa naurattaa moinen touhu!

Koruja

Tällainen Mustikka-sarja syntyi ystävälleni syntymäpäivälahjaksi. Yksinkertaista mutta aika kaunista. Saattaapa olla, että teen itsellenikin vastaavan. Tosin punasävyisen ja sehän on sitten Puolukka.

Tällaisia korvakoruja on syntynyt viime päivinä. Ihan vain huvitti kokeilla. Materiaaleina lasihelmiä, siemenhelmiä ja hopeoitua lankaa sekä hopeisia osia. Nuo taikakorvikset ovat tosi kauniit. Kuva ei oikein tee oikeutta tuolle sinivihreälle epäsäännöllisen soikealle lasihelmelle. Se on todella kaunis!

Siiriäinen

Monena päivänä on käynyt mielessä, että Siiriä pitäisi valokuvata leikkikentällä. Siiri niin kovin tykkää erityisesti kiikkumisesta ja kovista vauhdeista tottakai! Perjantaina sitten tarttui kamera mukaan ja aikas iloisia ilmeitä sainkin tallennettua. Kovasti jaksoi myös puuhevosella ratsastus huvittaa. Ainakin, kun isi antoi vauhtia! Silloin olikin kovin kesäinen sää, ihan hellettä. Tämän viikon alku onkin sitten ollut syksyistä. Lämmintä vaivaiset 10 astetta :( Viime viikolla Siiri käväisi myös neuvolassa. Pituutta on huimat 71,5 cm ja painoa 9725 g. Eli samalla pieni ja pyöreä -linjalla jatketaan. Elisa-tädille tiedoksi että pipo oli 46 cm :)

Koruilua!

Vihdoinkin sain ryhdyttyä koruilemaan. Oikeastaan virkkaushammasta pakotti ja päätin yhdistää (tai ainakin kokeilla...) virkkaamisen ja koruilun. Mielestäni näin noviisiksi onnistuin aikas hyvin! Eli minulla oli kullanväristä metallilankaa, jonka paksuus oli o,3 mm, sitriini-kivisiruhelmiä ja karneoli-kivisiruhelmiä. Ja tuommoinen siitä sitten tuli! Kuvia otin innoissani kaikenlaisilla alustoilla, joten kuvakollaasi on aikamoinen sillisalaatti. Mutta pakkohan sitä luomusta oli kuvata puolelta jos toiseltakin. Lukko-osio on vielä vähän vaiheessa, koska kullanvärisiä välirenkaita minulla ei ollutkaan. Sitriini muuten kuvastaa vahvuutta ja itseluottamsta ja karneoli rohkeutta. Eli aikamoisen paketin väsäsin. Nyt haluttaisi tehdä kaulakoruun sopivat korvikset, mutta kullatut korviskoukut puuttuu. Täytynee laittaa tilausta vetämään jonakin päivänä.

Siiriäisen nimipäivä

Pikku Siirin nimipäivä oli siis viime torstaina, juuri ennen juhannusta. Nimppareilla kävivät kummitustädit Anna ja Elisa. Ja Siiri sai lahjoja, tottakai. Ja tädit saivat kakkua! Elisa oli neulonut Siiriäiselle karviaismarjapipon ihanaisesta bambulangasta. Siiri käyttikin ahkerasti uutta hienoa pipoaan koko juhannuksen mummolassa. Annalta Siiri sai söpön puseron, jossa on hieman kasvunvaraa. Mutta ei hätää, Siiri kasvaa kyllä nopeasti! Tämä äiti oli niin höpsö, ettei näpsinyt yhtäkään kuvaa nimpparivieraista tai Siiristä. Tyhmä minä. Eivätkä tätösetkään ilmeisesti uskaltaneet kuvaamista ehdottaa, vaikka kamera virui ihan näkösällä ja käyttämättömänä. Kuvia tuli kuitenkin otettua kakusta ja sen koristeista, mansikkakakuntuoksuisesta kynttilästä ja Annan äidin Eevan lähettämästä kauniista orvokkikimpusta. Maljakon virkaa joutui tällä kertaa toimittamaan ei niin kovin tyylikäs pilttipurkki.

Leipomuksia

Siiri-tyttösen ihka ensimmäinen nimipäivä häämöttää jo nurkan takana. Elikkäs sehän on huomenna. Ja koska on kyse näinkin harvinaiselaatuisesta tapahtumasta kuin ensimmäisestä nimipäivästä, täytyy toki pitää juhlat! Tosin kutsuttujen joukko on sangen harvalukuinen. No niinhän sitä sanotaan, että kun väki vähenee niin pidot paranee :) Eilen leivoinkin jo pakastimeen pikkuruisia pizzoja ja pullaa. Tänään olisikin vuorossa kakkupohjan teko. Ja taidanpa kakun jo valmiiksi täyttääkin. Kuvia en leipomuksista räpsinyt, mutta ehkäpä sitten huomenna! Yläkuvassa Siiriä hivenen naurattaa ja alakuvassa Siiri taitaa tutkia nurmikkoa tai öttiäisiä tai jotakin. Nämä kuvat piristänee ainakin Elisa-tädin työpäivää! Olepa hyvä Elppu!